Kerroin
edellisessä postauksessani kalevalaisesta jäsenkorjauksesta hoitomuotona. Nyt kerron tässä postauksessa kokemuksiani hoitomuodosta kahden käyntikerran perusteella. En ole ammattilainen asiasta kertomaan. Kerron omin sanoin maallikkona kokemuksistani.
Ensimmäisellä käyntikerralla kalevalainen jäsenkorjaaja opiskelija kävi kanssani läpi
esitietolomakkeen, jonka täytin vastaanotolle tullessani. Lomake oli samantyylinen kuin hierojalla tai fysioterapeutilla käynneillä on tapana täyttää. Lomakkeeseen merkitsin kehokuvaan
puutumisoireideni sijaintikohdat ym.
Ennen hoidon aloitusta kalevalainen jäsenkorjaajaopiskelija tutki ryhtini, jalkojen pituuden ja pituuserot ja lantion asennon sekä muita pieniä mittauksia kehosta. Tämän jälkeen asettaudun "hierojapöydälle" selinmakuulle.
Hoito aloitettiin varpaista ja jalkapohjista. Molempia jalkoja käsiteltiin paineluin, hieronnoin ja liikkeen avulla. Sain kuulla, että molemmissa jalkapohjissa oli suuret valkoiset alueet, joissa ei verenkierto ollut normaalilla tasolla. Katoin itse myös jalkapohjiani ja yllätyin.
Hoito jatkui tästä pohkeisiin ja reisiin sekä lantion alueelle samaan tapaan. Alkuun hoitoa tehtiin minun ollessa selinmakuulla ja myöhemmin ollessani vatsallani "hierojapöydällä".
Myöhemmin kävimme läpi myös selkäni ja silloin istuin puolilla. Tällä kertaa ei ehditty käymään läpi käsiä ja hartioita vaan se jätettiin seuraavaan kertaan. Aikaa hoitokerralla meni 2 h.
Toisella käyntikerralla kävimme esitietolomakkeesta läpi sinne merkkaamani puutumisalueet. Kerroin ettei puutumia ole enää ollut. Kävimme keskustellen läpi mitä olin tehnyt näiden käyntikertojen välillä (liikunta, lääkärissä käynnit jne.). Kerroin, että olin alkanut taas kuntoilemaan ja kerroin myös lääkärikäynnistä, missä lääkäri mietti neurologisia ongelmia ja pohti ääreishermostoon liittyviä asioita. Kerroin myös käyneeni labrassa, josta tuloksista ilmeni, että arvot olivat hyvät (mm. lihasetsyymit, kilpirauhanen, pitkäaikaissokeri).
Hoito aloitettiin taas varpaista ja jalkapohjista samaan tapaan kuin ensimmäisellä kerralla. Hoito eteni samaan tapaan lantionalueelle asti ja hoitoa tehtiin niin selin- kuin vatsallaan makuulla.
Tämän jälkeen
hoitoa jatkettiin käsistä. Kädet ja selkä sekä niskan alue käsiteltiin istuen tuolilla. Kävimme laaja-alaisesti läpi
hengitysharjoituksia samalla kuin käsiä ja selkää käsiteltiin. Sain kuulla, että hengitän pinnallisesti enkä käytä keuhkojen kapasiteettiä kunnolla. Kaikessa hoidossa on mukana liike eli hoitoa tehdään liikkeen avulla. Hengitysharjoitukset olivat vaikeita. Oli jännä huomata, miten ilma alkoi kulkemaan kunnolla harjoituksen ja hoidon edetessä. Aikaa hoitokerralla meni 2 h.
Havaintoja ensimmäisen ja toisen käyntikerran kerran tuntemuksista:
- Ensimmäisellä kerralla alaraajoissa oli useita kipupisteitä. Se yllätti. Toisella käyntikerralla kipupisteitä ei enää ollut alaraajoissa. Tämä ihmetytti.
- Hengitysharjoitukset liikkeen avulla hoidon aikana oli vaikeaa. Siihen piti todella keskittyä. Jossain vaiheessa havaitsin, miten ilma kulki, hengitys helpottui ja selkä rentoutui ja laajeni hengityksen mukana.
- Hoidossa, kun käytetään liikettä apuna, on minun vaikea rentouttaa raajojani. Kun hoitoa tehdään, tulee olla rento. Tämä vaati myös minulta kovasti työtä, että osasin rentoutua. Jäsenkorjaajaopiskelija ohjasi minua rentoutumaan lempeällä puheella ja mielikuvaharjotteilla, mikä helpotti rentoutumistani.
- Keho oli hoitokertojen jälkeen vetreämpi ja rennompi.
- Koen, että jäsenkorjauksesta on ollut apua omahoidon lisäksi. Sen tuntee kehossa.
- Hoitomuoto on kokonaisvaltainen, koko kehon hoitomuoto. Se on myös lempeä.
- Sain ohjeeksi käyttää kenkiä, joissa on korkoa, jotta paino jalkapohjissa menee tasaisemmin.